Ant­ti Er­vas­ti

Jokainen terapeutti on erilainen. Me kaikki teemme työtä persoo­nallamme. Myös jokainen asiakas on yksilö. Kaikki ovat tervetulleita vastaan­otolleni yksin tai yhdessä.

Ensimmäisellä käynnillä mietimme yhdessä asiakkaiden kanssa, mitkä ovat heidän keskeisimmät ongel­mansa ja millä menetelmillä niitä kannattaa työstää. Ensiarvoisen tärkeää on, että asiakkaat tulevat kuulluiksi omanlaisinaan yksilöinä ja tasa­puolisina suhtei­densa osapuolina.

Teksti: Suvi Ruotsi, kuvat: Kim Öhman

Minä pyrin olemaan myös sen osapuolten välisen suhteen puolella ja etsimään siitä jotakin sellaista, mitä voin lähteä tukemaan.

Olen Suomen Pariterapiayhdistyksen ja Suomen Perheterapiayhdistyksen jäsen.

2014
Terapia- ja koulutuspalvelut Antti Ervasti, itsenäinen ammatinharjoittaja.

2014
Sexpo-säätiö (Helsinki), vastaava neuvoja.

2011–2014
Kalliolan Nuoret Ry., Poikien Talo-hanke (Helsinki), yksikön johtaja.

2006–2011
Pro-tukipiste ry (Helsinki), Sosiaaliohjaaja, suunnittelija, projektikoordinaattori.

2010–2011
Eximia Valmennustiimi (Helsinki), kouluttaja (osa-aikainen).

2009–2011
Kommentti-sivusto, Nuorisotutkimusseura (Helsinki)
Kolumnisti (osa-aikainen)

2005
DKT India-Mumbai (Bhopal, Intia), projektityöntekijä, seksuaalikasvattaja.

2004–2006
Pääkaupungin Turvakoti ry (Helsinki), kriisityöntekijä, valvottujen tapaamisten valvoja.

2003, 2008–2011
Hiv-tukikeskus (Helsinki), kurssityöntekijä, asiantuntijaluennoitsija.

2001
Puijon Hiihtoseura (Kuopio), Mäkihypyn, Yhdistetyn ja Hiihdon Maailmancup, kisaorganisaation joukkueattasea.

Koulutukset

2017–
Kriisi- ja traumakoulutus pari- ja perheterapeuteille, Koulutus- ja psykoterapiapalvelut Aino Maija Rautkallio (Helsinki).

2016–
Työnohjaaja- ja prosessikonsulttikoulutus, Turun Yliopisto.

2015
Tunnekeskeisen pariterapian syventävä koulutus, Suomen Pariterapiayhdistys ry (Helsinki).

2014–2015
Paripsykoterapeutti, Vuorovaikutusprosessien Tutkimuskeskus (Helsinki).

2011–2014
Erityistason perheterapeutti (kriisi- ja traumapainotteinen), Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus, (Helsinki).

2013
Esimiestyön ja johtamisen valmennusohjelma, Pertec Consulting Oy ja Kalliolan Setlementti (Helsinki).

2010–2011
Psykoterapian perusteet, Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus (Helsinki).

2007–2009
Pari- ja seksuaaliterapeutti (gestalt-terapeuttinen, psykodynaaminen, traumaterapeuttinen), Metodi Team Oy (Helsinki).

2003–2008
Sosionomi (AMK), englanninkielinen, Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadia.

1998–2001
Uskontotiede, filosofia ja sukupuolen tutkimus, Lancaster University, (Lancaster, Englanti).

Muut koulutukset

2017
Mentalisaatioon perustuva terapia -koulutus, Turun kesäyliopisto (Turku). / Attachment and Trauma: The Resilience of Mind and Body -seminaari, Istituto Di Scienze Cognitive, (Lontoo, Englanti).

2016
Sensorimotorinen psykoterapia traumojen hoidossa – kehollinen vakauttaminen -koulutus, Traumaterapiakeskus (Helsinki).

2014
Tunnekeskeisen pariterapian perusopinnot, Suomen Pariterapiayhdistys ry (Helsinki). / Kehollisuuden huomioiminen hoitosuhteessa -koulutus, Traumaterapiakeskus (Helsinki). / Trauman hoito terapiatyössä -luento, Sexpo-säätiö (Helsinki). / Seksuaalisuuden moninaisuuden kohtaaminen -luento, Sexpo-säätiö (Helsinki). / Psykopatia ja seksuaaliterapia -luento, Sexpo-säätiö (Helsinki). / Addiktiivinen seksuaalikäyttäytyminen -luento, Sexpo-säätiö (Helsinki).

2013
Mind-Body Bridging (MBB) -menetelmäkoulutus, Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus (Helsinki).

2012
Vakava varhainen traumatisoituminen ja dissosiaatiohäiriöt -koulutus, Traumaterapiakeskus (Helsinki). / Lapset aktiivisina osallistujina perheterapiassa -koulutus, Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus (Helsinki). / Parien kanssa työskentely -koulutus, Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus (Helsinki). / Miesten kokema seksuaalinen väkivalta -koulutus, Rajat-hanke (Helsinki).

2011
Traumakokemusten vaikutus ihmisen terveyteen -seminaari, Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskus (Helsinki).

2011
Miesten kanssa tehtävä väkivaltatyö -työpaja, Miestyön Foorumi IV (Helsinki). / Isätyön kehittäminen organisaatiossa -työpaja, Miestyön Foorumi IV (Helsinki).

2010
Miesryhmänohjaaja-koulutus, Miessakit ry (Helsinki). / Tools for Cross-Cultural Development in Sexuality & Sexual Health -työpaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, (Helsinki). / Seksuaalisen suuntautumisen huomioonottaminen terapioissa -koulutus, Helsingin Yliopisto (Helsinki).

2009
Sukupuolen moninaisuuden ammatillinen kohtaaminen -koulutus, Trans-tukipiste (Helsinki). / Seksuaaliterapian eri lähestymismuodot -koulutus, Suomen seksologinen seura (Helsinki).

2008
Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen ja auttaminen -koulutus, Helsingin Kaupungin Sosiaalivirasto (Helsinki). / Myötätuntouupumus-seminaari, Helsingin Diakoniaopisto (Helsinki). / Eettisyys ja ihmiskäsitys auttamistyössä -koulutus, Pääkaupunkiseudun Puhelinauttajat (Helsinki). / Riippuvuuden monet kasvot -koulutus, Helsingin Diakoniaopisto (Helsinki).

2007
Gay Affirmative – lähestymistapa neuvonnassa, terapiassa ja hoitotyössä -koulutus, SETA ry (Helsinki).

Antti Ervasti, kuka ja mikä olet?

– Olen pari- ja perhepsykoterapeutti (Kela, Valvira) sekä erikoistason seksuaaliterapeutti (NACS). Pidän yksityisvastaanottoa Helsingin Viiskulmassa.

Mitä tarkoittaa lyhenne NACS seksuaali­terapeutti­nimikkeen jäljessä?
– NACS on yhteispohjoismainen Nordic Association for Clinical Sexology ‑järjestö, joka valvoo, että erikoistason seksuaaliterapeutin ammattinimikkeeseen kuuluvat koulutus- ja työnohjausvaatimukset on täytetty. Kirjainlyhenteen tavoite ammattinimikkeen perässä on kertoa seksuaaliterapeutin ammatillisesta pätevyydestä.

Psykoterapia
Psykoterapia on kahden tai useamman ihmisen väliseen vuorovaikutukseen perustuva hoitomuoto, jolla pyritään käsittelemään terapiaan hakeutuneen henkilön vaikeita kokemuksia ja etsimään niihin ratkaisuja. Psykoterapiaa voi antaa vain siihen asianmukaisesti koulutettu psykoterapeutti. Psykoterapiaan voi hakeutua sekä itsenäisesti ilman lääkärin lausuntoa että Kansaneläkelaitoksen (Kela) tukemana, jolloin korvauksen saamiseen tarvitaan lääkärin lausunto. Lisätietoja psykoterapiasta löytyy Suomen Mielenterveysseuran verkkosivuilta. 120-vuotias järjestö on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö.
mielenterveysseura.fi

Mitä tarkoittavat lyhenteet Kela ja Valvira psyko­terapeutti­nimikkeen perässä?
– Psykoterapeutti kuuluu nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeisiin. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on myöntänyt minulle luvan psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöön. Kela-pätevyys tarkoittaa sitä, että minulla on Kelan myöntämä oikeus antaa kuntoutuspsykoterapiaa pari- ja perheterapiana 16–67-vuotiaille. Lisäksi voin antaa Kelan tukemaa vanhempainohjausta nuorten yksilö- ja ryhmäterapiaan liittyen.

Valvira
Valvira on sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, joka valvoo terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja toimintayksiköiden toimintaa sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Suomessa toimivat terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat Valviran antaman laillistuksen tai nimikesuojauksen. Psykoterapeutin ammattinimikettä saavat käyttää vain Valviran auktorisoimat psykoterapeutit.
valvira.fi
Lisätietoa Kelan kuntoutuspsykoterapiasta
Suomalaiset 16–67-vuotiaat henkilöt voivat hakea Kansaneläkelaitoksen (Kela) myöntämää korvausta kuntoutuspsykoterapiasta, jos mielenterveyden häiriön arvioidaan uhkaavan henkilön työ- tai opiskelukykyä. Korvauksen saaminen edellyttää kolmen kuukauden pituista hoitosuhdetta sekä psykiatrian erikoislääkärin arviota hakijan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Tuki myönnetään vuodeksi kerrallaan ja pisimmillään kolmen vuoden ajan. Osan terapiakuluista voi joutua maksamaan itse. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto.
kela.fi

Pari- ja perhepsykoterapeutin sekä erikoistason seksuaaliterapeutin pätevyyteen vaadittavien perusopintojen lisäksi olet suorittanut lukuisia täydennys­koulutus­kursseja. Mikä koulutus on ollut sinulle merkityksellisin?
– Metodi Teamin antama pari- ja seksuaaliterapiakoulutus on ehdottomasti ollut intensiivisin, pysäyttävin ja vaikuttavin kokemus. Se syvensi myös omaa kokonaisvaltaista itsetuntemustani ja käsitystäni seksuaalisuudestani.

Lisäksi tunnekeskeisen pariterapian perus- ja syventävät opinnot sekä lukuisat traumakoulutukset ovat antaneet minulle monipuolista erityisosaamista monien vaativien teemojen käsittelyyn.

Psyykkinen trauma
Trauma määritellään traumatisoivan tapahtuman aiheuttamaksi henkiseksi tai ruumiilliseksi vaurioksi tai haavaksi. Traumatisoiva tapahtuma voi olla mikä tahansa uhaavaksi koettu tilanne, joka häiritsee normaalia elämänmenoa epätavallisen voimakkaasti. Yksityiskohtaista tietoa trauman syistä, ilmenemismuodoista ja hoidosta löytyy Traumaterapiakeskuksen verkkosivuilta.
traumaterapiakeskus.com
Lisätietoa tunnekeskeisestä pariterapiasta

Tällä hetkellä opiskelet lisäksi työnohjausta Turun yliopistossa. Mitä työnohjaus pitää sisällään?
— Työnohjauksessa tarkastellaan omaa ammatillista kasvua ja kehittymistä koulutetun työnohjaajan avustuksella. Minäkin käyn työnohjauksessa. Se kuuluu alamme säännöllisiin käytäntöihin. Varmistan sillä, että voin tulevaisuudessakin tarjota laadukkaita terapiapalveluita.

Työnohjauksessa käsitellään työhön liittyviä kuormittavia asioita, omia voimavaroja sekä ongelmatilanteiden ratkaisemista.

Työnohjaus ei kuitenkaan ole terapiaa. Jos asiakas on tullut hakemaan minulta työnohjausta, asiakassuhdetta ei voi automaattisesti muuttaa terapiasuhteeksi.

Lisätietoa työnohjauksesta

Minkälaisia palveluja tarjoat?
— Asiakkaiden ongelmien aiheet liittyvät yleensä vanhemmuuteen, suhteisiin ja seksuaalisuuteen, mutta vastaanotolleni voi tulla puhumaan mistä tahansa. Osa tulee hakemaan tukea eroprosessin hoitamiseen asiallisesti ja kaikkia osapuolia kunnioittavasti, kun eropäätös on jo tehty. Toivoisin, että kumppanit ottaisivat tavaksi käydä suhteen vuosihuollossa jo ennen ensimmäisiä kriisejä.

Minulta voi tilata myös luento-, koulutus- ja työnohjauspalveluita ammattilaisille.

Mitä menetelmiä käytät terapeutin työssäsi?
— Olen kouluttautunut pari- ja perhepsykoterapeutiksi ja erikoistason seksuaaliterapeutiksi. Kun asiakas tulee vastaanotolleni ensimmäistä kertaa, me kartoitamme yhdessä hänen tilanteensa, odotuksensa ja tavoitteensa. Sitten mietimme, millä menetelmillä jatkamme eteenpäin.

Tärkeintä terapiassa on toimiva yhteistyösuhde asiakkaan kanssa. Hän on kuitenkin paras oman elämäntilanteensa asiantuntija. Jos tuo yhteistyösuhde ei toimi, mitkään terapiamenetelmät eivät välttämättä auta pääsemään eteenpäin riittävän tehokkaasti.

Keitä ovat asiakkaasi?
— Minulla käy hyvin monenlaisia asiakkaita. On sekä yksilöasiakkaita, pari- tai monisuhteessa eläviä sekä perheitä. Kaikki ovat tervetulleita ikään, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen katsomatta. Yleensä asiakkaani ovat aktiivisia ja motivoituneita hakemaan yhdessä tietoa ja toimivia ratkaisuja. Osa pohtii sukupuolisuuttaan – eli ovatko he miehiä vai naisia tai onko oma kokemus sukupuolesta jotakin muuta. 

Asiakkaasi luonnehtivat sinua rohkeaksi, ennakkoluulottomaksi, empaattiseksi, intuitiiviseksi ja konstailemattomaksi. Mitkä ovat omasta mielestäsi terapeutin tärkeimmät ominaisuudet?
— On tärkeää olla myötäelävä mutta samalla myös jämäkkä. Kaikkia osapuolia on kuunneltava tasapuolisesti. Minä pyrin olemaan myös sen osapuolten välisen suhteen puolella ja etsimään siitä jotakin sellaista, mitä voin lähteä tukemaan. Läheisen suhteen vaaliminen unohtuu nykyisin niin helposti esimerkiksi työkiireiden ja ruuhkavuosien aikana. Moni unohtaa, että suhteet vaativat työtä. On aina huolestuttavaa, jos kumppanit alkavat pitää parempaa huolta lemmikeistä, autosta tai harrastuksista kuin keskinäisestä suhteestaan.

Vastaanottosi sijaitsee Helsingin Viiskulmassa. Teetkö tarpeen vaatiessa myös kotikäyntejä?
— En tee kotikäyntejä, mutta istunto voidaan toteuttaa myös puhelimitse tai skype-yhteyden avulla.

Saako asiakkaan lemmikkikoira tai ‑kissa tulla mukaan vastaanotollesi?
— Lemmikkikoirat saavat mieluusti tulla mukaan. Kissatkin saavat tulla, jos käyttäytyvät hyvin eivätkä upota kynsiään toimiston tekstiileihin. Eläimet aktivoivat myötätunnon ja kuuluvat herkästi aistiviin perheenjäseniin. Lisäksi myös lemmikkieläimet saattavat lasten tavoin joutua huoltajuuskiistojen välikappaleiksi, kun pariskunnalle tulee ero. Tästäkin on hyvä puhua.

Ovatko nenäliinat ahkerassa käytössä vastaanotollasi?
– Ovat. Viikoittain voi kulua isohko pakka. Joskus ahkerasti kyynelehtivät asiakkaat ovat jopa tarjoutuneet tuomaan mukanaan omat nenäliinat. Se ei ole tarpeen. Kahvit, teet ja nenäliinat sisältyvät kyllä istunnon hintaan. Täällä saa itkeä vapaasti. Jokaisella on omanlaisensa tunneilmaisu. Vastaanotollani tunteet saa näyttää kainostelematta. Asiakkaiden tarinat ja kokemukset voivat koskettaa minua syvästikin. Terapeuttina en ahdistu enkä säikähdä.

Olen terapiatapaamisessa aina ammatillisessa roolissa. Harjoittelemme asiakkaiden kanssa usein esimerkiksi sitä, miten itselle vaikeita asioita, tunteita ja tilanteita voi kohdata ja ottaa esille. Minun tehtäväni on tarjota asiakkailleni työkaluja, jotka helpottavat oman elämän ongelmien kohtaamista.


Haluan tietää lisää…



Nimi*:

Sähköpostiosoite*:

Aihe:

Kirjoita viesti:

*Pakollinen tieto

Täällä saa itkeä vapaasti. Joskus asiakkaalta pääsee itku jo siinä vaiheessa, kun hän istahtaa sohvalle. Välillä minäkin liikutun syvästi asiakkaiden koskettavista tarinoista.

puu, olisin…
tammi

materiaali, olisin…
puu

työkalu, olisin…
vatupassi

elementti, olisin…
vesi

huonekalu, olisin…
sohva

sananlasku, olisin…
hiljaa hyvää tulee

eläin, olisin…
leijona

lintu, olisin…
joutsen

väri, olisin…
turkoosi

maku, olisin…
suklaa

vuodenaika, olisin…
kesä

kulkuväline, olisin…
ratikka

musiikkikappale, olisin…
Lykke Li: ”Hold On, We’re Going Home”

kirja, olisin…
Pikku prinssi

soitin, olisin…
saxofoni

Sohva?
Rento, mukava, löhöily, lepo.

Aurinko?
Lämpö, energia, syleily, seksuaalisuus.

Meri?
Vahva, aava, kelluminen, viilentävä, voimakas.

Kesä?
Nautinto, energia, lepo, ystävät, uinti, aurinko, seikkailu.

Syksy?
Uuden alku, kirpeä, kuulas, raikas, haikea.

Suhde?
Tärkeä, turvallisuus, rakkaus, liittyminen, jakaminen, kasvun mahdollisuus.

Ilo?
Värit, elämän energia, positiivisuus, toiveikkuus.

Työ?
Taloudellinen toimeentulo, itsensä toteuttaminen, onnistumisen elämykset, merkityksellisyyden kokemus, vastuu.

Uni?
Tarinoiden kertominen unien kautta. Elintärkeä, palautuminen.

Sankari?
Esikuva. Vähäeleinen, nöyrä, kunnioittava, rohkea. Heikompien puolella.

Häirikkö?
Itsekäs, rajaton, ahdistava, ahdistunut, epäkunnioittava, huomionkipeä, epätoivoinen. Janoaa hyväksyntää.

Sarjakuva?
Hauska, viihdyttävä, pelottava, ahdistava, luova, terapeuttinen, koskettava tarinankerronnan ja taiteen muoto. Kulttuurin ilmentymä.

Hiljaisuus?
Kulttuurisidonnainen mielentila ja esteettinen kokemus. Vaatii taitoa ja opettelua. Lepo, rauha, mielenterveys, onni. Pelottava, vaikea. Osa toimivaa ja hyvinvoivaa ihmissuhdetta.

Yksityisyys?
Itsenäisyys, perusoikeus, osa ihmisyyttä. Oma tila. Kunnioitus, arvostus, turvallisuudentunne, rauhallisuus. Terapian peruskulmakivi.

Sukupuoli?
Monimuotoinen, kulttuurin määrittämä, yksilöllinen kokemus. Persoonasidonnainen, rajoittamaton ihmisoikeus. Elämänfilosofia. Ei pelkästään jalkojen välissä.

Vapaus?
Osa itsenäisyyttä. Mahdollisuus toteuttaa itseään vahingoittamatta itseä tai muita. Vapauteen sisältyy vastuu. Ei itsestäänselvyys.

Kauneus?
Tärkeä, kulttuurisidonnainen, yksilöllinen kokemus ja mielen työkalu. Koostuu eri tekijöistä, ja kertoo arvoista. Ei pelkkää pintaa vaan paljon muutakin.

Nautinto?
Ilo, juhla, onni. Mahdollisuus epäonnistua ilman kohtuullisuudentajua. Mahdollinen pakkomielteen muoto. On tärkeää osata arvostaa todellisuutta kaikissa muodoissaan. Joka osaa arvostaa nautintoa, osaa arvostaa arkea.

Jos satut olemaan samassa paikassa kuin minä, voidaan koettaa sopia tapaaminen. Alla olevassa kartassa on tulevia työmatkojani. Voimme yhdistää matkaani luennon pitämisen, kouluttamisen, konsultoinnin tai muun työtapaamisen.

World Placeholder
World